Hammaslääketieteen digiloikka

7.9.2020

Länsimainen ihminen elää nykyisin pidempään kuin koskaan ennen. Hampaat kestävät kuitenkin harvoin täysin vaurioitumattomina läpi elämän.

Nykytekniikka on tuonut uudenlaista ketteryyttä ja nopeutta hampaidenhoitoon. 3D-tekniikka on parhaimmillaan lohkeamien korjaamisessa, purennan uudelleen rakentamisessa ja esteettisessä hammashoidossa. Toimenpiteet ovat nopeita ja aiempaa huokeampia, tulokset esteettisiä ja kestäviä.

Tämän blogitekstin asiantuntijoina toimivat protetiikan ja purentafysiologian erikoishammaslääkäri Kai-Jeri Koskinen sekä hammaslääkäri Miikka Åhlman.

Kai-Jeri Koskinen
Protetiikan ja purentafysiologian erikoishammaslääkäri Kai-Jeri Koskinen
Esteettinen hammashoito Tampere, hammaslääkäri Miikka Åhlman
Hammaslääkäri Miikka Åhlman

Hampaan lohkeamisella tarkoitetaan tilannetta, jossa hampaasta tai paikasta irtoaa palanen. Lohkeaminen voi johtua monenlaisista syistä:

  • Hammaskiille on rikkoutunut
  • Paikkamateriaali on rikkoutunut
  • Paikka on irronnut kokonaan kiinnityksestään
  • Reikiintyminen on edennyt pitkälle
  • Hampaita on paikattu ja juurihoidettu paljon
  • On sattunut tapaturma

Joskus myös hampaiden narskuttelu (bruksismi) saattaa aiheuttaa hampaiden lohkeamista.

Hampaat voidaan nykytekniikalla kuitenkin korjata luonnollisen näköisiksi ja kestäviksi. Korjaaminen sujuu usein varsin nopeasti, joskus jopa yhden päivän aikana. 

”Nopeus, helppous ja aikaisempaa edullisempi hinta ovat nykyaikaisen hoidon etuja”, kertoo Helmiäisen hammaslääkäri Miikka Åhlman.

Ennen ja nyt

Aikaisemmin kruunun valmistamiseen ja kiinnittämiseen tarvittiin runsaasti käsityötä ja aikaakin viikko. Käsityötä tarvitaan yhä, mutta nykyisin hammas voidaan hoitaa kuntoon jopa yhdellä käynnillä. Esteettisesti kaunis ja kestävä lopputulos saavutetaan myös aiempaa edullisemmin. Esimerkiksi yhden CEREC-kruunun hinnat alkavat Helmiäisessä 650 eurosta.

Nykytekniikalla omia hampaita voidaan myös säästää enemmän kuin ennen, koska erilaiset keraamiset rakenteet vähentävät tarvetta porata olemassa olevia hampaita.

”Suhteessa yhden kruunun valmistaminen on hiukan hintavampaa kuin useiden kruunujen valmistus- ja kiinnitystyö. Yhden keinotekoisen kruunun asentaminen potilaan omien hammaskruunujen joukkoon vaatii hammaslääkäriltä jonkin verran enemmän pikkutarkkaa työtä kuin esimerkiksi kaikkien etuhampaiden kruunutus”, kertoo hammaslääkäri Miikka Åhlman.

Purennan kuntoutus

Yhtä hammasta laajemmissa hoidoissa tarvitaan purennan kuntoutusta, johon Helmiäisen ammattilaisista on perehtynyt protetiikan erikoishammaslääkäri Kai-Jeri Koskinen.

-Hampaistossa on silloin tapahtunut muutoksia vuosien kuluessa tai hampaita on menetetty tapaturmassa taikka onnettomuudessa, Koskinen luettelee.

Hampaat ovat voineet kärsiä myös eroosiosta.

-Hammasta liukenee ja katoaa närästysvaivoissa, mutta lisäksi happamia ruokia, kuten marjoja, sitrushedelmiä tai hapankaalia sisältävä ruokavalio aiheuttaa eroosiota.

Kolmantena hampaita kuluttavana tekijänä Koskinen mainitsee narskutuksen.

Purenta

Näin hoito etenee

Purenta suunnitellaan digitaalisesti 3D-tekniikalla. Vaurioitunut hammas sekä lähellä olevat muut hampaat kuvataan skannerilla, joka tuottaa kuvaa kolmiulotteiseen mallinnukseen tietokoneen ruudulle. Kone suunnittelee täydellisesti paikoilleen sopivan kruunun ja jyrsii keraamisen aihion oikeaan muotoon.

Kruunu maalataan luonnollisen hampaan näköiseksi ja siirretään 800-asteiseen uuniin, jonka lämpökäsittelyssä se saa lujuutta lisää. Uunituksen jälkeen kruunu liimataan nestemäisellä muovilla hampaaseen hiottuun pilariin kiinni.

”Tämä liitos on erittäin luja”, Koskinen kertoo.

Purennan kannalta olennaisten poskihampaiden lisäksi myös esteettisesti tärkeitä etuhampaita voidaan korjata tällä samalla tekniikalla.

Mitä aikaisemmin kruunu tehdään, sitä parempikuntoiseen hampaaseen se voidaan kiinnittää. Hampaiden laadulliset parannukset on muutenkin hyvä tehdä oikeaan aikaan, koska elämme aikaisempaa pidempään.

”Itse ajattelen, että hyvällä kruunutuksella hampaalle ei tarvitse tehdä 25 vuoteen mitään”, Miikka Åhlman summaa.

Heräsikö kysymyksiä?