Hammastarkastus – salaisuus on säännöllisyydessä

11.2.2022

 

Hammastarkastus on suun terveystarkastus. Kuinka usein tarkastuksessa pitäisi käydä, ja mitä tarkastuskäynnillä oikein tapahtuu? Otimme asiasta selvää seuraamalla hammaslääkäri Roope Karhun työpäivää ja esittämällä Roopelle muutamia tiukkoja kysymyksiä.

Roope Karhu tekee Helmiäisessä kattavasti perushammashoitoa ja protetiikkaa. Hän ymmärtää myös, että hammaslääkärikäynti saattaa pelottaa:

”Hammaslääkäri on monelle jännittävä paikka. Tähtään siihen, että vastaanotollani on rento fiilis ja että potilas tulee kuulluksi.”

Hammastarkastus vie aikaa alle yhden tunnin, mutta sen avulla voi ehkäistä monta ikävää, aikaavievää ja kallista ongelmaa.

 

Säännöllisyys kannattaa

Hammastarkastuksessa on syytä käydä säännöllisin väliajoin, mieluummin liian usein kuin liian harvoin. Säännöllisten tarkastusten ansiosta suun pienetkin ongelmat havaitaan ennen kuin niistä ehtii kehittyä suurta riesaa. Monet suun sairaudet ovat oireettomia, ja jos hammaslääkärin vastaanotolle hakeutuu vasta kivun ja muiden oireiden ilmaannuttua, ongelma on saattanut kaikessa hiljaisuudessa paisua yllättävän suureksi.

Säännölliset hammastarkastukset ovat hyödyllisiä myös yleisterveyden kannalta: suussa piilevät tulehdukset voivat olla terveysriski, ovathan ne yhteydessä muun muassa diabetekseen sekä sydän- ja verisuonisairauksiin.

Yleensä hammastarkastus tehdään 1–3 vuoden välein. Jos suun omahoito on kunnossa eikä suussa ole havaittu sairauksia, tarkastus voidaan tehdä parin kolmen vuoden välein. Iälläkin on merkitystä. Teini-ikäisten ja yli 70-vuotiaiden kannattaa käydä tarkastuksessa vuosittain.

 

Hammastarkastus – mitä siellä tapahtuu?

Ennen varsinaisen tutkimuksen alkamista hammaslääkäri käy asiakkaan kanssa läpi esitiedot, muun muassa lääkitykset ja yleissairaudet.

”Jos lääkkeitä on käytössä paljon, lääkelista on hyvä ottaa vastaanotolle mukaan. Hammaslääkäri tarvitsee hyvään tutkimukseen laajat taustatiedot”, Roope Karhu valottaa.

Hammastarkastuksen aikana tutkitaan paljon muutakin kuin hampaat.

”Hampaiden lisäksi hammaslääkäri tutkii myös ikenet, limakalvot ja purennan.”

 

Alkukeskustelusta röntgeniin

Keskustelu on tärkeä osa tarkastuskäyntiä. Hammaslääkäri on erityisen kiinnostunut mahdollisista oireista ja tuntemuksista.

”Alkukeskustelussa kartoitan, onko asiakkaalla esimerkiksi vihlontoja, epämääräisiä päänsärkyjä tai havaintoja narskuttelusta.” (Hammaslääkäri Roope Karhu)

Noin 90 prosenttia asiakkaista pääsee myös röntgeniin. Poskiröntgenin avulla selvitetään hammasvälien tilanne. Röntgensäteitä oudoksuvalle Roopella on hyviä uutisia:

”Yksittäisen röntgenkuvan säteilyannos on yhtä pieni kuin annos, jonka ihminen saa parin tunnin aikana seinistä ja maaperästä ihan normaaliarjessaan.”

 

Hammasväleillä on väliä

Hammasväliongelmat paljastuvat röntgenkuvassa. Jos hammasvälit malttaa puhdistaa tunnollisesti päivittäin, hammaskiven määrä yleensä vähenee. Hammasvälien puhdistukseen ei pelkkä harjaus riitä; tarvitaan hammaslankaa, hammasväliharjaa tai tikkua.

Joillekin hammaskiveä tulee helpommin kuin toisille. Syljen mineraalipitoisuus vaikuttaa hammaskiven määrään, ja jos sylki on kovin mineraalipitoista, hammaskiveä saattaa muodostua normaalia herkemmin, Roope Karhu kertoo.

”Toisaalta mineraalipitoinen sylki suojaa hampaita reikiintymiseltä.”

 

Limakalvot ja purenta

Suun limakalvojen, kielen ja purennan tutkiminen on tärkeä osa hammastarkastusta. Limakalvoja ja kieltä tutkimalla hammaslääkäri huomaa mahdolliset muutokset näillä alueilla.

Leukanivelten tutkimuksessa hammaslääkäri kiinnittää huomiota siihen, kuinka paljon suuta saa auki, avautuuko suu suoraan ja ovatko suun avaus- ja sulkuliikkeet symmetrisiä. Samalla tulevat esiin mahdolliset kivut, rahinat ja naksahdukset.

Purennan tutkiminen ja purentaongelmien hoitaminen parantaa yleisterveyttä ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. Joskus epämääräisen päänsäryn syy löytyy hammaslääkärin tekemässä tarkastuksessa. Tällaisissa tapauksissa särky saadaan myös hoidetuksi hammaslääkärin keinoin.

 

”Vitonen ok, nelonen ok”

Hampaiden tutkiminen on yksi osa hammastarkastusta. Hampaat käydään läpi pinta kerrallaan. Hammaslääkäri tunnustelee hampaiden pinnat instrumentilla, jolla hän pääsee arvioimaan kunkin pinnan kovuuden. Terveen hampaan pinnat ovat kovat, reikiintyneen hampaan pintaan instrumentti tarttuu kiinni.

Alkavien kariesvaurioiden eteneminen voidaan joskus pysäyttää. Tällöin ne eivät etene paikkausta vaativiksi rei’iksi. Alkavat kariesvauriot saadaan pysähtymään suuhygieniaa parantamalla, fluorin käyttämistä lisäämällä ja sokerin käyttöä vähentämällä. Jos alkava kariesvaurio pysäytetään, hampaan pinta saattaa kovettua uudelleen.

Jos kariesvaurio on päässyt kiilteen läpi hammasluuhun saakka, hammas pitää paikata.

 

 

Ikenistä ei pidä vuotaa verta

Ienten verenvuotoon pitää aina puuttua.

”Jo huolellinen omahoito auttaa. Jos verenvuoto on hyvin pientä, se saadaan usein asettumaan muutamassa vuorokaudessa huolellisella lankaamisella.”

Jos ikenistä vuotaa jatkuvasti verta eikä vuoto lopu omahoitorutiineja tehostamalla, tarvitaan ammattilaisen apua. Ientulehdus on yleinen suun sairaus, joka voi pitkään jatkuneena ja hoitamattomana edetä parodontiitiksi. Parodontiitin aiheuttamat muutokset ovat hankalia ja palautumattomia.

 

Kokonaishoidon aloitus

Tarkastuskäynnin jälkeen alkaa suun kokonaishoito – mikäli sellaiselle on tarvetta. Kokonaishoito tarkoittaa jokaisen asiakkaan kohdalla eri asioita. Hoito suunnitellaan perusteellisen hammastarkastuksen pohjalta, aina asiakkaan kanssa keskustellen. Koska hammaslääkäri on tässä vaiheessa tutkinut hampaat, ikenet, suun limakalvot ja purennan perusteellisesti, hän pystyy antamaan asiakkaalle myös luotettavan kustannusarvion jatkoa ajatellen.

Jos tarkastuskäynnillä huomataan, että hampaisto on terve ja kaikki kunnossa, asiakas pärjää seuraavaan tarkastuskäyntiinsä saakka hyvällä omahoidolla ja vuosittaisilla suuhygienistikäynneillä.