Uniapnea on sairaus, joka aiheuttaa hengityskatkoksia ja hapensaannin vaikeutta unen aikana. Hengityskatkoksien vuoksi nukkuja havahtuu unesta, vaikkei hän havahtumista itse tiedostakaan. Katkonaiset yöt aiheuttavat päiväväsymystä, päänsärkyä ja keskittymisvaikeuksia.
”Uniapnea aiheuttaa monenlaisia ongelmia arjessa, mutta se on myös yleisterveydellinen riski. Siksi sen diagnosoiminen ja hoitaminen on tärkeää. Lievää uniapneaa voidaan hoitaa esimerkiksi asentohoidolla ja apteekista saatavalla kiskolla. Keskivaikean tai vaikean uniapnean hoitamiseen on syytä hakea apua terveydenhuollon ammattilaiselta”, sanoo erikoishammaslääkäri, suu- ja leukakirurgi, lääkäri, HLT, dosentti Juho Suojanen.
Tämä artikkeli on kirjoitettu Suojasen haastattelun pohjalta. Virka- ja tutkimustyönsä ansiosta hänellä on runsaasti kokemusta uniapnean hoitamisesta, myös kirurgisin menetelmin.
Uniapnean oireet
Uniapnean oireet voidaan jakaa kolmeen luokkaan:
- Uniapneaa sairastavan havaitsemat oireet päivisin (väsymys, päänsärky, keskittymisen herpaantuminen, nukahtelu)
- Läheisten havaitsemat oireet öisin (kuorsaus, hengityskatkokset, korahdukset)
- Hammaslääkärin havaitsemat oireet ja erityispiirteet (esimerkiksi pieni, takana oleva alaleuka)
Etenkin yksinnukkujan voi olla vaikea huomata uniapnean oireita. Sairaus saattaa paljastua vasta, kun ihminen hakee apua pitkään jatkuneeseen väsymykseen tai keskittymisvaikeuksiin. Kaikki ei aina kuitenkaan selity uniapnealla, eivätkä kaikki uniapneaa sairastavat oireile samalla tavalla.
”Esimerkiksi kuorsaaminen itsessään ei vielä kerro mitään. Uniapneaa esiintyy sekä kuorsauksen kanssa että ilman sitä”, Juho Suojanen kertoo.
Uniapnean syyt ja seuraukset
Uniapnea on kansantauti, jota sairastaa jopa 1,5 miljoonaa suomalaista – usein tietämättään. Ylipaino herkistää uniapnealle, mutta myös normaalipainoinen voi sairastua. Kasvojen ja leukojen muoto saattaa altistaa ihmistä uniapnealle. Esimerkiksi kupera profiili, pieni alaleuka tai suuret nielurisat aiheuttavat yöllistä hapensaannin vaikeutta.
”Mikä sitten loppujen lopuksi aiheuttaa uniapneaa, se on akateemisesti vaikea kysymys. Joskus – ei kuitenkaan aina – syyt löytyvät ilmateiden rakenteellisesta ahtaudesta, pehmytosista tai luustosta.”
Helpompaa onkin kuvailla, mitä kaikkea uniapneasta seuraa: vetämätöntä oloa, ärtymystä, unohtelua, väärään aikaan – pahimmassa tapauksessa autonratissa – nukahtelua.
”Uniapnea heikentää elämänlaatua mutta on ongelma myös yleisterveyden kannalta, koska se lisää muun muassa sydän- ja verisuonisairauksien sekä aivoinfarktin riskiä.” (Juho Suojanen)
Uniapnean hoito
Uniapneasta puhutaan nykyisin varsin paljon, ja kynnys sairauden hoitamiseen on madaltunut. Hoidon aloittaminen varhaisessa vaiheessa on tärkeää. Mitä nopeammin uniapnean hoidon aloittaa, sitä paremmat ovat tulokset ja sitä nopeammin elämänlaatu paranee. Taudin puhkeamiseen voi vaikuttaa elintavoilla eli välttämällä ylipainoa, tupakointia sekä alkoholin ja rauhoittavien lääkkeiden liiallista käyttöä. Kiskojen käyttö ja muu hoito kannattaa aloittaa jo sairauden alkuvaiheeessa.
Kotihoito
Hyvin lievän uniapnean hoito voi onnistua kotikonstein. Ennen ammattilaisen pakeille hakeutumista voi kokeilla apteekista saatavaa kiskoa, joka tuo alaleukaa eteenpäin. Apua lieviin tapauksiin saattaa saada myös asentohoidosta. Perinteisin asentohoito toteutetaan ompelemalla pari tennispalloa pieneen taskuun pyjaman selkäpuolelle lapaluiden väliin. Tennispallot estävät selälleen kääntymisen nukkuessa ja vähentävät näin sekä kuorsausta että hengityskatkoja.
Apnea- ja kuorsauskiskot auttavat lievässä ja keskivaikessa uniapneassa
Lievää tai keskivaikeaa uniapneaa hoidetaan muun muassa apnea- ja kuorsauskiskojen avulla. Kiskot tehdään yksilöllisesti oman hampaiston muotoon. Niiden avulla kiristetään nielun lihaksia ja kudoksia sekä siirretään alaleukaa eteenpäin, jolloin kieli ei enää pääse painumaan hengitysteiden eteen. Näin hengitystiet pysyvät avoinna. Sekä hengityskatkokset että kuorsaus vähenevät.
Uniapnean hoidossa käytetään myös ylipainehengityshoitoa (CPAP). CPAP-hoidossa kasvoille asetetaan nenän ja suun peittävä maski, jonka kautta huoneilmaa hengitetään pienellä ylipaineella. Näin estetään hengitysteiden tukkeutuminen unen aikana. CPAP-laitetta ei tarvitse itse ostaa, vaan sen saa lainattua lääkärin määräyksellä lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineeksi.
Joskus tarvitaan leukakirurgiaa
Kirurgisessa hoidossa uniapneapotilaan ylähengitysteiden ilmatilaa suurennetaan esimerkiksi luisia rakenteita siirtämällä. Leikkaushoito voi olla paras vaihtoehto silloin, kun
- sairauden aiheuttaa tietynlainen leukaluuston epäsuhta,
- potilas on nuori ja
- uniapneaan ei liity merkittävää ylipainoa.
Usein kysyttyä
1. Voiko uniapneasta parantua?
Lähtökohtaisesti uniapnea on loppuelämän sairaus. Jos tautiin liittyy ylipainoa, laihduttaminen lievittää oireita muttei paranna sairautta kokonaan. Tehokkaalla, oikeansuuntaisella ja oikea-aikaisella hoidolla (esim. kiskot, leikkaus) uniapnea lievittyy huomattavasti.
2. Periytyykö uniapnea?
Varmaa tietoa ei ole, mutta todennäköisesti ei. Uniapnealle altistava kasvojen rakenne – esimerkiksi pienileukaisuus – voi kuitenkin periytyä.
3. Mistä tiedän sairastavani uniapneaa?
Diagnoosi tehdään yönaikaisilla mittauksilla. Uniapneaa epäilevän kannattaakin hakeutua tutkittavaksi työterveyshuoltoon, terveyskeskukseen tai keuhkopoliklinikalle.
Askarruttaako uniapnea?
Ota rohkeasti yhteyttä, niin arvioidaan asiaa yhdessä. Palvelemme aamusta iltaan Tampereen ydinkeskustassa ja päivystämme myös lauantaisin.