Hyödynnämme evästeitä varmistaaksemme Sinulle parhaan mahdollisen palvelun. Voit hallinnoida itse, mitä evästeitä palvelussa otetaan käyttöön ja muuttaa asetuksiasi helposti milloin tahansa.
Bruksismi on purentavaiva, joka ilmenee hampaiden narskutteluna ja yhteen puremisena sekä alaleuan tahattomana jännitystilana. Bruksaamista voi esiintyä sekä nukkumisen aikana (unibruksismi) että valveilla ollessa (valvebruksismi).
Bruksismi on hyvin yleinen, joskin hiukan tuntematon ja alidiagnosoitu vaiva. Joka toinen suomalaisaikuinen narskuttelee hampaitaan ainakin jonkin verran, ja arviolta joka kymmenes meistä kärsii narskuttelun aiheuttamista kivuista ja säryistä arkensa keskellä.
Bruksismin hoito onnistuu parhaiten hammaslääkärin vastaanotolla; diagnoosin tekeminen ja yksilöllisen hoitokokonaisuuden räätälöiminen vaativat hammaslääketieteellistä osaamista. Purentaelimistö tutkitaan aina jo perusmuotoisen hammastarkastuksen aikana. Bruksismidiagnoosin hammaslääkäri voi tehdä, mikäli hän havaitsee potilaan suussa narskuttelusta kieliviä vaurioita ja toisaalta potilas itse kertoo narskuttelemiseen viittaavista vaivoista.
Bruksismi oireilee monella tavalla. Moni lähtee etsimään apua siinä vaiheessa, kun asuintoveri huomauttelee öisestä narskuttelemisesta ja hampaiden yhteen puremisesta. Yöbruksaaja ei itse välttämättä tiedä narskuttelevansa, mutta lähes aina hänkin havaitsee narskuttelemisen aiheuttamat kivut, säryt ja muut oireet.
Saatat kärsiä bruksismista, jos seuraavat oireet ovat sinulle tuttuja:
Bruksismia voidaan hoitaa monella tavalla. Erityyppisistä hoitomuodoista räätälöitävä kokonaishoito tehoaa bruksismiin ja sen aiheuttamiin oheisvaivoihin. Hoitoa suunniteltaessa ja toteutettaessa on pyrittävä syntyneiden vaurioiden korjaamiseen ja toisaalta lisävaurioiden ehkäisemiseen.
Purentakisko on lähes aina narskuttelun ensisijainen hoitomuoto. Kiskohoidon ohella mahdollisia ratkaisuja ovat myös purentalihashieronta, alaleuan liikeharjoitukset ja voimistelu, hampaiden tasapainotus, lääkehoidot ja botuliini-injektiot.
Purentalihashieronta voi helpottaa päänsärkyä, leuan kiputiloja ja niska-hartiaseudun vaivoja. Hieronnan voi tehdä joko koulutettu suuhygienisti tai hammaslääkäri – Helmiäisessä poikkeuksetta suuhygienisti.
Hieronnan aikana purentalihakset käsitellään sekä kasvojen ulkopuolelta että suun sisäpuolelta. Hoitoon sisältyy myös niska-hartiaseudun, kallonpohjan, suunpohjan, pään ja kasvojen alueen hierontaa. Tarvittaessa voidaan käsitellä myös leukaniveltä.
Purentalihashieronta tehoaa parhaiten, kun potilas malttaa sitoutua muutamaan käyntikertaan. Usein kaksi, kolme tai neljä hierontakertaa riittää. Saavutettua tulosta voidaan ylläpitää kotona tehtävillä liikeharjoituksilla ja voimistelulla.
Tyypillisesti pahimmat kireydet löytyvät suun sisäpuolelta. Hieronnan kuluessa ja sen seurauksena lihakset pehmenevät ja niiden aineenvaihdunta vilkaistuu.
Olen erittäin tyytyväinen saamaani ammattitaitoiseen hoitoon. Lisäksi Marianne on ystävällinen ja tosi kiva. Jatkan mielelläni hänellä
(Suuhygienisti Marianne Rönkkösen saama palaute, 2023)
Purentakisko on lähes aina bruksismin ensisijainen hoitomuoto. Purentakisko on irrotettava muovinen suoja, joka asetetaan ylä- tai alahampaisiin. Kisko rentouttaa purentalihaksia, vähentää leukaniveliin kohdistuvaa painetta ja suojaa hampaita kulumiselta.
Kiskoa käytetään yleensä öisin. Valvebruksaajalle purentakiskon käyttö tulee kyseeseen myös päiväsaikaan, esimerkiksi silloin, kun käsillä on keskittymistä vaativia tehtäviä.
Purentakisko toimii kolmella tavalla:
Purentakisko valmistetaan aina yksilöllisesti potilaan suuhun sopivaksi.
Bruksismia hoidettaessa pääpaino on alkuun kipujen lievittämisessä ja lihasten rentouttamisessa. Kun akuuttivaihe on ohi eli narskuttelun aiheuttamat kivut, säryt ja kireydet on saatu kuriin, hammaslääkäri lähtee usein korjaamaan ja tasapainottamaan purentaa. Näin tekemällä ehkäistään purentavaivojen uusiutumista.
Purennan tasapainotus tapahtuu hiomalla: hammaslääkäri hioo hampaiden korottavista kohdista ja hammaspaikoista pois millimetrin kymmenes- tai sadasosia. Kun ylä- ja alahammaskaarien liikeradat saadaan mahdollisimman toimiviksi, myös purentakiskohoidon lähtökohdat ovat suotuisat.
Purennan tasapainotus on kivuton ortopedinen toimenpide, joka korjaa ylä- ja alahampaiden kosketuskohdat sellaisiksi, että hampaat kestävät kuormitusta. Vaikka hionnalla tehtävät muutokset ovat äärimmäisen pieniä, ne ehkäisevät ja helpottavat bruksismiin liittyviä vaivoja merkittävästi.
Hammaslääkäriasema Helmiäisen toimintaa kehitetään koko ajan niin sisäisen keskustelun kuin omavalvonnankin keinoin. Vankan perustan Helmiäisen sisäisille arviointikeskusteluille ja omavalvontatoimille luo asiakkaan ääni.
Bruksisimin botuliinihoito tehdään usein siinä vaiheessa, kun ensisijaiset hoitomuodot – esimerkiksi purentakiskohoito ja purentalihashieronta – eivät ole tuottaneet riittäviä tuloksia. Botuliinin tehosta bruksismin hoidossa on viime vuosina saatu jo jonkin verran tieteellistä näyttöä. Lisätutkimusta toki tarvitaan vielä.
“Käytännössä niin potilaat kuin me hammaslääkäritkin olemme huomanneet, että botuliini tehoaa bruksismiin mainiosti”, kertoo Helmiäisen suu- ja leukakirurgi Ville Männistö, joka tekee väitöskirjatyötään muun muassa purentafysiologisten vaivojen botuliinihoidoista.
Lähtökohtaisesti tehokkain hoitomuoto on yhdistelmähoito, jossa hyödynnetään sekä purentakiskoa että botuliinitoksiinipistoksia: botuliinihoidolla rentoutetaan ongelma-alueen lihaksia ja purentakiskohoidolla suojataan hampaita kulumiselta.
Bruksismia hoidettaessa botuliinia ruiskutetaan puremalihaksiin. Lääkkeen vaikutus alkaa viipeellä, yleensä 3–7 vuorokauden kuluttua botuliinihoidosta. Yksittäisen botuliinihoidon tulokset kestävät hyvinä keskimäärin 4–6 kuukautta, ja täysin lähtötilaansa lihakset ovat palautuneet 9–12 kuukauden jälkeen.
Bruksismia hoidettaessa ensimmäistä botuliinihoitokertaa pidetään usein hoitokokeiluna. Vaikka suurin osa hoidettavista saa avun vaivoihinsa botuliinihoidosta, aivan kaikki bruksaajat eivät botuliinipistoksista hyödy. Kontrollikäynti sovitaan aikaisintaan kahden viikon päähään hoidosta, jotta botuliinitoksiinin hyötyä olisi mahdollista arvioida. Jos potilas kokee hyötyvänsä botuliinihoidosta, tulosta voidaan ylläpitää uusimalla botuliinihoito esimerkiksi puolivuosittain. Lyhyin hoitoväli on kolme kuukautta.
Bruksismia hoidettaessa botuliinia pistetään muun muassa masseter-lihaksiin eli ulompiin puremalihaksiin. Nämä sijaitsevat leukakulmissa kasvojen molemmin puolin. Monen narskuttelusta kärsivän potilaan masseter-lihakset ovat suurentuneet jatkuvan lihastyön takia.
Bruksismia hoidettaessa botuliinia pistetään hyvin usein myös niska-hartiaseudun lihaksiin. Bruksismi lisää usein päänsärkyä ja niskakipuja, ja lihasten rentouttaminen botuliinilla vähentää särkyjä ja vaivoja.
Puremalihaksiin lasketaan kuuluviksi ohimolihas, ulompi puremalihas, ulompi ja sisempi siipilihas sekä kaksirunkoinen alaleukalihas. Bruksismia hoidettaessa botuliinia pistetään masseter-lihaksen lisäksi myös ohimolihaksiin.
Bruksismi on tahdosta riippumatonta hampaiden yhteen puristamista tai narskuttelua. Sitä voi esiintyä nukkuessa tai valveilla ollessa. Bruksismi on yleinen vaiva. Arviolta 10 prosenttia suomalaisaikuisista kärsii bruksismin aiheuttamista oheisvaivoista.
Bruksismin tyypillisiä oireita ovat päänsäryt, leukanivelten äänet, kasvokivut, leuan väsyminen ja hampaiden aristaminen. Melko tyypillisiä vaivoja ovat myös korvakivut, tinnitus ja korvien lukkiutuminen.
Yksilöllisesti valmistettu purentakisko on useimmiten tärkein ja toimivin väline. Hoidon alussa on tärkeää myös vähentää kipuja ja rentouttaa lihaksia. Lihaksia voidaan rentouttaa esimerkiksi purentalihasten hieronnalla, lämpöhoidolla, joskus joskus myös lääkehoidolla ja botuliini-injektioilla.
Akuutin vaiheen jälkeen voidaan lisäksi hioa purentaa, korvata puuttuvia hampaita proteeseilla tai tehdä oikomishoitoa.
Bruksismin syitä voidaan etsiä sekä suusta että sielusta. Hammasongelmat (esim. puuttuvat tai rikkinäiset hampaat) aiheuttavat hampaiden narskuttelemista. Syitä voivat toisaalta olla myös stressi, ahdistus ja vihan tunteet.
Botuliini on väärin annosteltuna hermomyrkky. Hammaslääkärin oikein annostelemana se on lääkeaine.
”Määrä tekee myrkyn” eli esimerkiksi eläinkokeissa lähes jokainen aine pystytään osoittamaan hengenvaarallisesti myrkylliseksi, jos annos on tarpeeksi suuri.
Purentavaivoja voi hoitaa kotona esimerkiksi alaleuan liikeharjoituksilla ja voimistelulla. Voimisteluohjeita löydät esimerkiksi täältä.
Purennan kliininen tutkimus on tärkeä osa suun perustutkimusta eli hammastarkastusta. Jos sinulla on purentavaivoja ja epäilet narskuttelevasi esimerkiksi öisin, ota asia esiin tarkastuskäynnilläsi.