Kasvokipu ja sen hoitaminen

26.3.2021

Kasvokipu voi johtua monesta syystä. Kivun taustalta saattaa löytyä esimerkiksi lihasjännitystä, leukanivelen ongelmia tai hampaasta levinnyt tulehdus. Joskus kasvokipu pitkittyy ja muuttuu jatkuvaksi. Kipupotilas käy ehkä monella vastaanotolla, mutta selkeää syytä tai toimivaa hoitomuotoa ei kivulle löydy. Kun näin käy, ei kannata jäädä kamppailemaan kivun kanssa vaan selvittää tilannetta yhdessä kipuspesialistin kanssa.

Kaikenlaisia kipuja – myös pitkittyneitä, hermoperäisiä kasvokipuja – voidaan hoitaa.

 

Blogiteksti perustuu kipuspesialisti Ulla Kotiranta-Lambergin haastatteluun. Kotiranta-Lamberg on purentafysiologian ja protetiikan erikoishammaslääkäri sekä hammaslääketieteen tohtori. Hänellä on kivunhoitolääketieteen erityispätevyys.

”Akuutti kasvojen alueen kipu esim. hampaan tulehtumisen yhteydessä on tavanomaista. Se hoituu yksinkertaisin, tutuin keinoin perushammaslääkärin vastaanotolla. Haasteeksi koetaan hermoperäiset kiputilat varsinkin, jos syy-yhteys ei ole selkeä. Mikä tahansa kipu voi pitkittyessään muuttua luonteeltaan hermoperäiseksi kivuksi. Silloin myöskin hoitolinjat valitaan hermoperäisen kivun hoidon mukaisesti.”

Ulla Kotiranta-Lambergin poikkeuksellisen erityisosaamisen takaa löytyy vuosikymmenien pituinen kivunhoidon kehittämistyö. Hän on vienyt suomalaista kivunhoitolääketiedettä eteenpäin käytännön kliinisessä työssä mutta myös tutkijana, luennoitsijana ja uusien hammaslääkäreiden kouluttajana. Kipuja hoitaessaan hän käyttää laaja-alaisesti erilaisia menetelmiä. ”Ei-lääkkeellisistä hoitovaihtoehdoista muun muassa laser voi tukea lääkkeellistä hoitoa”, Ulla Kotiranta-Lamberg mainitsee esimerkkinä.

Kasvokivun hoitaminen vaatii erityisosaamista

Kasvojen alueen kivut ovat yleisiä hoitoon hakeutumisen syitä. Erään suomalaisen tutkimuksen mukaan kivun vuoksi hoitoon hakeutuvista joka kymmenes kärsii pään ja kasvojen alueen kiputiloista. Suurella osalla nämä kivut ovat äkillisiä ja väliaikaisia. Väliaikainen kasvokipu saadaan useimmiten hallintaan lääkärin, hammaslääkärin tai viimeistään erikoishammaslääkärin vastaanotolla.

Arviolta 15–20 prosentilla purentaelimistön toimintahäiriökipu eli puremalihas- ja leukanivelkipu pitkittyy. Näin ollen kymmenet tuhannet suomalaiset kärsivät pitkittyneistä kasvokivuista. Pitkittyneen kasvokivun hoito on haasteellista. Mitä pidempään kipu on kestänyt, sitä epätodennäköisemmin selitykseksi löytyy yksittäinen, yksinkertainen syy. Tarvitaan laaja-alaista kipudiagnostiikkaa ja moniammatillista yhteistyötä.

”Pitkittyneitä pään ja kasvojen alueen kiputiloja hoidetaan tuloksellisesti, kun hoitoon osallistuu useita terveydenhuollon ammattilaisia moniammatillisena työryhmänä. Kipuspesialistilla täytyy olla hyvä verkosto, johon kuuluu kivunhoitoon perehtyneitä ammattilaisia niin perusterveydenhuollosta kuin erikoissairaanhoidostakin”, painottaa Ulla Kotiranta-Lamberg.

Kivunhoito Ulla Kotiranta kasvokipu
Kipukierteen katkaiseminen vaatii usein kipuspesialistin apua.

Oikea diagnoosi, oikea hoito

Hoitamaton kasvokipu rajoittaa elämää. Ennen kuin hoito aloitetaan, potilasta haastatellaan. Huolellisen haastattelun pohjalta selvitellään kattavasti taustatekijöitä. Onko kipu äkillistä vai pitkäaikaista? Onko muita kipuja tai sairauksia? Jos kipu on pitkäaikaista, onko taustalla kenties hermovaurio? Onko kivulle herkistymistä ja kivun kroonistumisen merkkejä? Onko lihasjännityskivun taustalla fyysistä tai henkistä kuormittuneisuutta? Vai onko kyseessä toistaiseksi tuntemattomasta syystä pitkittynyt kipu, nk. idiopaattinen kipu?

Kun lihasjännityskivun taustalla ilmenee pitkäaikaista fyysistä kuormittuneisuutta, potilas on syytä lähettää fysioterapeutin hoitoon. Vastaavasti jos potilaalla on huomattavaa henkistä kuormittuneisuutta, psykologin tarjoamilla hoitomuodoilla voidaan saada paras hoitotulos.

Äkillinen kasvokipu

Äkillisen kasvokivun aiheuttajat voivat löytyä hampaista, suun limakalvoilta, puremalihaksista, leukanivelistä tai jännitysniskasta. Useimmiten äkillinen, tulehduksellinen kiputila hoidetaan hammaslääkärin tai lääkärin vastaanotolla. Puremalihas- ja leukanivelvaivojen perushoitomuotoja ovat tulehduskipulääkkeet, purentakiskot sekä leukojen liike- ja rentoutusharjoitukset.

Pitkittynyt kasvokipu

Suurin osa pitkittyneistä kasvokivuista on puremalihas- ja leukanivelkipuja. Lihas- ja nivelperäisten kipujen hoitamiseen voidaan tarvita erikoishammaslääkäriä, joskus myös kipuspesialistia. Pitkittyneiden leukanivelkipujen ja -oireiden hoitoa ovat leukakirurgiset hoidot, kuten nivelpistokset, tähystykset ja vaikeimmissa tiloissa avoleikkaukset. Pitkittyneiden puremalihaskivun hoitomuotoja ovat erilaiset fysioterapeuttiset hoitomuodot, erityyppiset hieronnat, rentoutushoidot, laserkäsittelyt ja kroonisen kivun lääkehoito.

Osassa kasvojen alueen kivuista on hermovauriotausta. Hermovauriokipu on yleensä voimakasta ja sähköiskumaista. Se kestää sekunteja tai minuutteja, harvemmin yhtäjaksoisesti pidempään.

Tunnetuin hermoperäinen kiputila on kolmoishermosärky. Se on kuitenkin suhteellisen harvinainen, eikä siihen liity hermovauriota. Sitä vastoin kolmoishermosäryn tyyppiset kiputilat ovat huomattavasti yleisempiä. Tällainen kiputila voi ilmaantua esimerkiksi hampaanpoiston jälkeen tai juurihoitohampaaseen.

”Onneksi haasteellisia ja pitkittyneitä kiputiloja osataan nykyisin hoitaa huomattavasti paremmin kuin vaikkapa parikymmentä vuotta sitten. Kivun patofysiologinen tutkimus on tuonut meille merkittävää solumolekyylitason tietoa ja ymmärtämystä kivusta. Mitä enemmän meillä on tietoa kivunsäätelyjärjestelmästä ja kipumekanismeista, sitä paremmin ymmärrämme kivun kokonaisuutta ja täsmällisemmin ja tehokkaammin voimme kipua myös hoitaa”, kertoo Ulla Kotiranta-Lamberg.

Kasvokivun hoitaminen

Kasvokivun taustalla voi olla monenlaisia tekijöitä. Hoitamaton kipu saattaa johtaa kivun pitkittymiseen ja kroonistumiseen.

Kivun hoitaminen lääkkeillä

  • Tulehduskipulääkkeitä ja parasetamolia käytetään ennen muuta lyhytkestoista, kudosvauriosta johtuvaa kipua hoidettaessa. Tulehduskipulääkkeet vähentävät nimensä mukaisesti tulehdusta ja kipua. Parasetamoli lievittää kipua.
  • Tulehduskipulääkkeiden tehoa voidaan lisätä paikallisesti levitettävillä voiteilla tai laastareilla.
  • Vahvat kipulääkkeet (esim. kodeiini, tramadoli) sopivat lyhytaikaiseen käyttöön. Yleensä näitä käytetään kudosvauriosta johtuvan kivun hoitoon.
  • Epilepsialääkkeet vaikuttavat kipuviestin kuljetukseen liittyviin välittäjäaineisiin hidastaen ja estäen kipuviestien kulkemista. Nämä lääkkeet toimivat erityisesti kasvojen alueen hermoperäisten kiputilojen hoidossa
  • Masennuslääkkeitä käytetään myös pitkittyneiden kasvojen alueen kivun hoidossa. Nämäkin lääkkeet jarruttelevat kipuviestin kulkua aivoihin, jossa kipu aistitaan.
  • Varhainen hermoperäisen kiputilan tunnistaminen ja lääkehoidon aloitus vähentävät kivun kroonistumisen riskiä.
  • Hermoperäisen kivun lääkkeet eivät aiheuta riippuvuutta.

 

Lääkkeetön hoito

Usein lääkkeellinen ja lääkkeetön hoito yhdistetään mahdollisimman toimivaksi kokonaisuudeksi.

Fysioterapialla on tärkeä osa pitkäaikaisen kivun moniammatillisessa hoitamisessa. Fysioterapialla voidaan lievittää erityisesti pitkittynyttä lihasjännityskipua ja helpottaa oireiden hallintaa.

”Vielä 35 vuotta sitten fysioterapeuttisia rentoutushoitoja ja hierontaa pidettiin lähes uskomushoitoina. Varsinkin hammaslääkärin yhteistyötä näiden ammattilaisten kanssa ihmeteltiin. Nykytiede on näyttöön perustuvin tutkimuksin, myös aivokuvantamismenetelmin, osoittanut fysioterapian ja erilaisten rentoutushoitojen vaikuttavuuden.”

Viimeisen kymmenen vuoden aikana on myös saatu lupaavia tuloksia matala-annoksisella laserkäsittelyllä, Ulla Kotiranta-Lamberg kertoo ja viittaa sekä kliiniseen tutkimukseen että omiin havaintoihinsa.

kasvokipu Ulla Kotiranta

Usein kysyttyä

  1. Auttaako vertaistuki kipupotilasta?

Vertaistukitoiminnassa kipupotilaat saavat tukea toinen toiseltaan vastavuoroisesti. Kiputuntemukset lievittyvät, kun kipua ei tarvitse kohdata yksin. Krooninen kipu kaventaa ihmisen elämänpiiriä, mutta toimiva vertaistuki laajentaa sitä.

”Olen päässyt näkemään, kuinka vertaistuki voi avartaa kipupotilaan elämää. Joku palaa takaisin työelämään, toinen kirjoittaa kirjan, kolmas ryhtyy uuden vertaistukiryhmän vetäjäksi”, kipuspesialisti Ulla Kotiranta-Lamberg kertoo esimerkkejä.

2. Miten stressi ja kipu liittyvät toisiinsa?

Kipu liittyy paitsi aistimaailmaan myös tunteisiin. Pitkittynyt kipu aiheuttaa stressiä ja ahdistuneisuutta. Stressi, ahdistuneisuus, huolestuneisuus ja unihäiriöt puolestaan lisäävät kipua, heikentävät kipumekanismeja ja vaikuttavat kivunsäätelyjärjestelmään. Muutokset ovat todennettavissa solu- ja molekyylitasolla. Kivulle herkistymiseen vaikuttavat pitkäaikainen kivulle altistus sekä geenitekijät.

”Stressi, unettomuus ja kipu vaikuttavat aivojen toimintaan. Kaiken tämän voi objektiivisesti havaita aivokuvantamismenetelmillä. Jos lähisukulaisella on pitkittyneen, kroonisen kivun ongelmia, syy pitkittyneeseen kiputilaan saattaa löytyä geenitekijöistä.”

Rentoutuminen ja lepo vaikuttavat oleellisesti kipumekanismeihin. Mielen ja kehon tasapaino ovat kivun hoidon kulmakiviä.

kasvokipu ulla kotiranta

3. Mitä ominaisuuksia kipuspesialistilla pitää olla?

Ulla Kotiranta-Lamberg on erikoishammaslääkäri, hammaslääketieteen tohtori ja kivunhoitolääketieteen spesialisti. Hänellä on pitkä, laaja-alainen kokemus hammaslääkärin kliinisestä työstä. Tämän lisäksi hän on myös alan tutkija ja opettaja.

Kivunhoidossa Kotiranta-Lamberg on ollut monella tapaa edelläkävijä. Esimerkiksi fysioterapeuttiseen hoitoon hän ohjasi kasvokipupotilaitaan jo 80-luvulla, kun fysioterapian merkitystä ei tiedeyhteisössä vielä tunnustettu. Sittemmin hän on luonut uusia uria kivunhoitomenetelmien kehittämisessä. Uutta on ollut esimerkiksi lääke- ja laserhoidon yhdistäminen kasvojen ja pään alueen kiputiloja hoidettaessa.

Pelkkä akateeminen osaaminen ei kuitenkaan riitä. Tietotaito ja kokemus luovat hyvän pohjan, mutta kipuspesialistin tulisi olla myös vuorovaikutustaitoinen ja yhteistyökykyinen. Pitkittyneiden, kroonisten kiputilojen hoidossa tarvitaan sekä potilaan kohtaamistaitoa että halua tehdä moniammatillista yhteistyötä.

”Toimintani kymmenen vuoden ajan Vantaan perusterveydenhuollossa kasvokipuvastaanotolla yhteistyössä terveyskeskuksen kipuvastaanoton sekä erikoissairaanhoidon kipuklinikan kanssa oli monessa mielessä oman kivunhoitotyöni kehittämisen läpimurtoaikaa. Tuolloin pystyimme tarjoamaan  oikeaa hoitoa oikeaan aikaan. Tai ainakin olimme hyvin lähellä tätä tavoitettamme.”

Myös luovuus ja empatia nousevat haastattelussa esiin. Empatia ja viehtymys ihmismieleen ovat osa ammattitaitoa.

”Krooninen kipu koskettaa kipupotilaan tunne-elämää, joten ammattilaisen on ymmärrettävä syvällisesti ihmistä ja psykologiaa. Pelkkä empatia ei tietenkään riitä, mutta ilman sitä tässä työssä on vaikea toimia.”

4. Viekö työ kipuspesialistilta kaiken ajan?

Kotiranta-Lamberg on myös muusikko. Takavuosina laulusesiintymiset olivat osa elämää.

”Rakentaminen, remontointi, sisustus- ja pihasuunnittelu ovat olleet hyvinkin keskeisessä roolissa koko elämäni ajan. Muutama talokin on tullut piirretyksi. Sukututkimus ja aktiivinen sukuseuratoiminta ovat lähellä sydäntä. Luovuus kiehtoo; luovuus tieteessä, taiteessa ja käytännön arjessa.”