Hampaan paikkaus

21.9.2021

Hampaan paikkaus suojaa hampaan ytimen ja pysäyttää hampaassa olevan vaurion etenemisen. Yleisimmät hammasta vaurioittavat syyt ovat reikä, lohkeama ja kuluminen. Paikkaamalla korjataan hampaaseen tullut vaurio ja palautetaan hampaan toimintakyky.

 

Blogiartikkeli on laadittu hammaslääkäri Päivi Pelkosen haastattelun pohjalta. Päivi ja Helmiäisen muut yleishammaslääkärit vastaavat perushammashoidosta: hammastarkastuksista, yksilöllisten hoitosuunnitelmien laadinnasta ja hoitojen toteuttamisesta.

”Hoidan kaikenikäisiä ja -kuntoisia potilaita pyrkien ystävälliseen, kiireettömään, kivuttomaan ja turvalliseen hoitoon. Erityisen tervetulleita vastaanotolleni ovat pelkopotilaat. Hallitsen kokonaisvaltaisen suun terveydenhoidon, keraamiset täytteet, purentakiskot, kiinnityskudossairaudet, kuitusillat, juurihoidot sekä esteettisen hammashoidon.”
(Hammaslääkäri Päivi Pelkonen)

Yleishammaslääkärinä Päivi tekee päivittäin myös kiinteää yhteistyötä talon erikoishammaslääkäreiden ja muiden erityisosaajien kanssa.

Reikä hampaassa?

Hammasplakki on hampaiden pinnalla oleva tahmea kerros, joka muodostuu bakteereista ja niiden aineenvaihduntatuotteista. Plakissa olevat kariesbakteerit käyttävät ravinnokseen sokeria, josta ne muodostavat happoja. Nämä sokerista syntyneet hapot liuottavat hampaan pinnalla olevia mineraaleja.

Normaalitilanteessa terve suu kestää 4–6 happohyökkäystä päivässä. Jos hampaita ei puhdista huolellisesti ja happohyökkäyksiä kertyy päivittäin paljon, hampaan pinta alkaa pehmentyä. Ensin reikiintyy hampaan kiille, minkä jälkeen reikä etenee kiilteen alla olevaan hammasluuhun. Ellei reikää paikata, se etenee lopulta hampaan ytimeen saakka.

Joillekin ihmisille reikiä tulee hanakammin kuin toisille. Reikiintymisherkkyyteen vaikuttavat muun muassa syljen koostumus, puhdistusrutiinit ja ateriointivälit. Ienrajat, hammasvälit ja poskihampaiden purupinnat reikiintyvät muita kohtia helpommin.

 

”Hampaassa oleva reikä voi oireilla vihlontana, arkuutena ja kipuna. Aina oireita ei kuitenkaan ilmaannu. Koska reikiä voi syntyä hyvinkin salakavalasti ja täysin ilman oireita, on hammastarkastuksissa hyvä käydä 1–3 vuoden välein. Säännöllisillä tarkastuksilla voidaan ehkäistä monta ikävää, aikaa vievää ja kallista ongelmaa.”
(Hammaslääkäri Päivi Pelkonen)

Alkava kariesvaurio voidaan pysäyttää

Säännöllisten hammastarkastusten avulla hammaslääkäri löytää alkavat kariesvauriot. Näiden eteneminen voidaan usein pysäyttää, ja tällöin ne eivät etene paikkausta vaativiksi rei’iksi. Alkavat kariesvauriot saadaan pysähtymään suuhygieniaa parantamalla, fluorin käyttämistä lisäämällä ja sokerin käyttöä vähentämällä. Kun alkava kariesvaurio pysäytetään, hampaan pinta saattaa kovettua uudelleen.

Hampaiden tunnollisella omahoidolla ja terveillä elämäntavoilla on suuri merkitys. Reikien ehkäisemiseen ja alkavien kariesvaurioiden torppaamiseen tepsivät samat keinot:

  • Hampaat harjataan pehmeällä harjalla ja fluorihammastahnalla vähintään kahdesti päivässä.
  • Hammasvälit puhdistetaan päivittäin esimerkiksi lankaamalla.
  • Ruokailurytmi pidetään säännöllisenä, jatkuvaa napostelua vältetään.
  • Janojuomana suositaan vettä.
  • Ksylitolituotteiden käyttäminen ruokalujen jälkeen on järkevää.
 

Hampaan paikkaus – milloin?

Reikiintyminen on yleisin syy hampaan paikkaamiseen. Jos kariesvaurioita ei voida pysäyttää vaan reikä on päässyt etenemään kiilteen läpi hammasluuhun saakka, hampaan paikkaus on välttämätöntä.

Reikiintymisen lisäksi hampaita paikataan muistakin syistä:

  • kulumisen vuoksi
  • lohkeamisen vuoksi
  • vanhojen paikkojen lohkeamisen tai kulumisen vuoksi
  • esteettisistä syistä

Jos reikiintyminen on päässyt etenemään hammasytimeen saakka, tarvitaan useimmiten juurihoitoa.

Reikiintyneen hampaan paikkaus – miten?
PUUDUTUS – PORAUS – PAIKKAUS – KOVETUS – MUOTOILU – KIILLOTUS

Ennen hampaan paikkausta hoidettava alue voidaan puuduttaa, jos asiakas puudutusta tahtoo. Mahdollisen puuduttamisen jälkeen karieksen tuhoama hammaskudos poistetaan useimmiten poraamalla.

Poraamisen jälkeen vaurioituneen hammaskudoksen tilalla on onkalo. Onkalon pinta käsitellään sidosaineella, joka auttaa paikkaa kiinnittymään.

Yleisin käytetty paikkamateriaali on yhdistelmämuovi. Se viedään pehmeänä massana porattuun koloon ja kovetetaan lopullisen purentakovuuteen sinisellä valolla. Kiinnittämisen ja kovettamisen jälkeen paikka muotoillaan poralla purentaan ja hampaan omiin muotoihin sopivaksi. Lopuksi paikan pinta kiillotetaan.

Hampaan paikkaus Tampere

Hampaan paikkaus – millä materiaalilla?

Hampaan paikkaus voidaan tehdä esimerkiksi yhdistelmämuovilla, keraamisella täytteellä, amalgaamilla tai jopa kullalla.

  • Yleisin paikkamateriaali on yhdistelmämuovi. Muovilla voidaan paitsi paikata myös korjata hampaan väriä tai muotoa.
  • Suurten muovipaikkojen ongelmana on joskus paikan huonohko kestävyys.
  • Laajoihin paikkauksiin suositellaan paremman kestävyyden takia keraamisia täytteitä. Ne valmistetaan joko hammaslaboratoriossa tai tietokoneskanneriin yhdistetyllä jyrsinlaitteella.
  • Keraamiset täytteet ovat monesti paras ratkaisu myös juurihoidettujen hampaiden paikkaamiseen.
  • Kulta on kestävä mutta kallis paikkamateriaali.
  • Amalgaamipaikkoja tehdään enää vain erityistapauksissa.

”Amalgaamipaikkojen käyttö väheni radikaalisti 1980–1990-luvuilla amalgaamin kehnon julkisuuskuvan vuoksi. Nykyisin noin 90 prosenttia kaikista paikkauksista tehdään yhdistelmämuovilla”, Päivi Pelkonen arvioi.

Usein kysyttyä

Puhut paljon perushammashoidosta. Mitä tuo sana tarkoittaa?

Perushammas­hoitoon kuuluu ensinnäkin suun huolellinen tarkastus. Tarkastuksen aikana hammaslääkäri tutkii hampaiden lisäksi limakalvot, leukaniveleen ja purennan. Tarkastuksen aikana hammaslääkäri huomaa myös mahdolliset ientulehdukset ja muut iensairaudet.

Tarkastuksen jälkeen hammaslääkäri tekee potilaalle yksilöllisen hoitosuunnitelman, jonka mukaan varsinainen hoito etenee.

Perushammashoitoon kuuluu joskus myös potilaan ohjaaminen erikoishammaslääkärin vastaanotolle.

Jos hammas lohkeaa, pitääkö se paikata?

Hyvin pienen lohkeaman aiheuttama särö voidaan korjata hiomalla. Usein tarvitaan kuitenkin paikkaamista, ja jos lohkeama ulottuu hampaan ytimeen saakka, tarvitaan myös juurihoitoa. Joskus tällaisessa tilanteessa parhaan avun tarjoaa hampaan poisto.

Kivuton, pieni lohkeama ei välttämättä vaadi päivystyshoitoa, mutta kaikenlaiset lohkeamat kannattaa joka tapauksessa näyttää hammaslääkärille.

Hampaan paikkaus – miten pian saa syödä?

Muovipaikka on lopullisessa purentakovuudessa heti hoidon jälkeen, joten mitään syömis- tai juomisrajoituksia ei muovipaikkoja käytettäessä ole. Jos paikkaus on tehty puudutuksessa, syöminen voi olla hankalaa.

Väliaikaiset paikkamateriaalit vaativat tunnin kovettumisajan.

Tarvitsenko puudutusta?

Potilas saa itse päättää, puudutetaanko vai ei. Osa potilaista tahtoo ehdottomasti puudutuksen, osa ei halua puudutusta missään tapauksessa. Joskus aloitetaan ilman puudutusta ja puudutetaan vasta, jos kipuja tulee.

Miksi amalgaamipaikkoja ei enää käytetä?

Amalgaamipaikkojen julkisuuskuva on ollut jo muutaman vuosikymmenen ajan huono, vaikka paikka-aineena amalgaami on turvallinen ja kestävä.

Koska amalgaami ei ole hampaiden väristä, moni tahtoo korvata vanhoja amalgaamipaikkojaan muovipaikoilla myös esteettisistä syistä.

Amalgaamin käyttö paikkauksessa pyritään lopettamaan kokonaan vuoteen 2030 mennessä.

Miksi hammasta särkee ja vihloo paikkauksen jälkeen?

Hampaan oireilu paikkauksen jälkeen on normaalia.

Kun muovipaikka kovetetaan, se kutistuu hieman. Tämä voi aiheuttaa jännitystä hampaaseen. Tyypillisiä jälkioireita ovat terävä vihlaisu kovaa purressa tai kylmän ja kuuman vihlominen. Myös poraaminen ja paikkauksen aikana käytettävät kemikaalit ärsyttävät hammasta.

Oireet helpottavat yleensä muutamassa päivässä. Jos hammas on kipeä vielä pari kuukautta paikkauksen jälkeen, sitä kannattaa tulla näyttämään vastaanotolle.

Millaisia jälkihoito-ohjeita paikkauksen jälkeen annetaan?

Nykyisin yleisin paikkamateriaali on yhdistelmämuovi, eivätkä muovipaikat vaadi erityistä jälkihoitoa. Paikkauksen jälkeen voi siirtyä takaisin arkipuuhiin. Puudutus toki saattaa rajoittaa elämää ensimmäisten tuntien aikana.

Saako hampaan paikkauksen jälkeen urheilla?

Kyllä saa.

Hampaan paikkaus pelottaa. Mitä teen?

Suuri osa potilaista kokee vastaanotolla olonsa epämukavaksi ja kärsii jonkinasteisesta hammaslääkäripelosta. Kahta samanlaista pelkopotilasta ei ole. Yhdellä pelon takaa löytyy huonoja hammaslääkärikokemuksia – usein lapsuudesta. Toinen on kipuherkkä, kolmannella on herkkä nielu, neljäs kärsii ahtaan paikan kammosta ja niin edelleen.

Pelkoa ei tarvitse missään nimessä hävetä! Pelosta kannattaa kertoa jo ajanvarauksen yhteydessä, koska Helmiäisessä pelkopotilaille varataan aina tavallista pidempi vastaanottoaika.

Nykyhammaslääkäreillä on paljon pelkoon liittyvää tietoa ja osaamista. Näiden ansiosta pelkäävän potilaan hammashoito onnistuu varmasti. Jos pelko ei keskustelun myötä hellitä, hoito voidaan tehdä esilääkityksessä, kevytnukutuksessa tai nukutuksessa.

Hampaan paikkaus – hinta?

Hampaan paikkaus Helmiäisessä maksaa 100–200 euroa. Tarkat hintatiedot löytyvät täältä.