Hampaan paikkaus

hampaan paikkaus tampere

Hampaan paikkaus suojaa hampaan ytimen ja pysäyttää hampaassa olevan vaurion etenemisen. Yleisimmät hammasta vaurioittavat syyt ovat reikä, lohkeama ja kuluminen. Paikkaamalla korjataan hampaaseen tullut vaurio ja palautetaan hampaan toimintakyky.

Blogiartikkeli on laadittu hammaslääkäri Päivi Pelkosen haastattelun pohjalta. Päivi ja Helmiäisen muut yleishammaslääkärit vastaavat perushammashoidosta: hammastarkastuksista, yksilöllisten hoitosuunnitelmien laadinnasta ja hoitojen toteuttamisesta.

Hoidan kaikenikäisiä ja -kuntoisia potilaita pyrkien ystävälliseen, kiireettömään, kivuttomaan ja turvalliseen hoitoon. Erityisen tervetulleita vastaanotolleni ovat pelkopotilaat. Hallitsen kokonaisvaltaisen suun terveydenhoidon, keraamiset täytteet, purentakiskot, kiinnityskudossairaudet, kuitusillat, juurihoidot sekä esteettisen hammashoidon.
(Hammaslääkäri Päivi Pelkonen)

Yleishammaslääkärinä Päivi tekee päivittäin myös kiinteää yhteistyötä talon erikoishammaslääkäreiden ja muiden erityisosaajien kanssa.

Hampaan paikkaus – milloin?

Reikiintyminen on yleisin syy hampaan paikkaamiseen. Säännöllisillä hammastarkastuksilla, hyvällä omahoidolla ja terveellisillä elämäntavoilla pyritään ehkäisemään ja pysäyttämään suurin osa alkavista kariesvaurioista. Jos kariesvaurioita ei kuitenkaan voida pysäyttää vaan reikä on päässyt etenemään kiilteen läpi hammasluuhun saakka, hampaan paikkaus on välttämätöntä.

Reikiintymisen lisäksi hampaita paikataan muistakin syistä:

  • kulumisen vuoksi
  • lohkeamisen vuoksi
  • vanhojen paikkojen lohkeamisen tai kulumisen vuoksi
  • esteettisistä syistä

Lue lisää hampaiden reikiintymisestä! Jos reikiintyminen on päässyt etenemään hammasytimeen saakka, tarvitaan useimmiten juurihoitoa.

Reikiintyneen hampaan paikkaus – miten?

PUUDUTUS – PORAUS – PAIKKAUS – KOVETUS – MUOTOILU – KIILLOTUS

Ennen hampaan paikkausta hoidettava alue voidaan puuduttaa, jos asiakas puudutusta tahtoo. Mahdollisen puuduttamisen jälkeen karieksen tuhoama hammaskudos poistetaan useimmiten poraamalla.

Poraamisen jälkeen vaurioituneen hammaskudoksen tilalla on onkalo. Onkalon pinta käsitellään sidosaineella, joka auttaa paikkaa kiinnittymään.

Yleisin käytetty paikkamateriaali on yhdistelmämuovi. Se viedään pehmeänä massana porattuun koloon ja kovetetaan lopullisen purentakovuuteen sinisellä valolla. Kiinnittämisen ja kovettamisen jälkeen paikka muotoillaan poralla purentaan ja hampaan omiin muotoihin sopivaksi. Lopuksi paikan pinta kiillotetaan.

Hampaan paikkaus – millä materiaalilla?

Hampaan paikkaus voidaan tehdä esimerkiksi yhdistelmämuovilla, keraamisella täytteellä, amalgaamilla tai jopa kullalla.

  • Yleisin paikkamateriaali on yhdistelmämuovi. Muovilla voidaan paitsi paikata myös korjata hampaan väriä tai muotoa.
  • Suurten muovipaikkojen ongelmana on joskus paikan huonohko kestävyys.
  • Laajoihin paikkauksiin suositellaan paremman kestävyyden takia keraamisia täytteitä. Ne valmistetaan joko hammaslaboratoriossa tai tietokoneskanneriin yhdistetyllä jyrsinlaitteella.
  • Keraamiset täytteet ovat monesti paras ratkaisu myös juurihoidettujen hampaiden paikkaamiseen.
  • Kulta on kestävä mutta kallis paikkamateriaali.
  • Amalgaamipaikkoja tehdään enää vain erityistapauksissa.

Amalgaamipaikkojen käyttö väheni radikaalisti 1980–1990-luvuilla amalgaamin kehnon julkisuuskuvan vuoksi. Nykyisin noin 90 prosenttia kaikista paikkauksista tehdään yhdistelmämuovilla, Päivi Pelkonen arvioi.

Usein kysyttyä

Puhut paljon perushammashoidosta. Mitä tuo sana tarkoittaa?

Perushammas­hoitoon kuuluu ensinnäkin suun huolellinen tarkastus. Tarkastuksen aikana hammaslääkäri tutkii hampaiden lisäksi limakalvot, leukaniveleen ja purennan. Tarkastuksen aikana hammaslääkäri huomaa myös mahdolliset ientulehdukset ja muut iensairaudet.

Tarkastuksen jälkeen hammaslääkäri tekee potilaalle yksilöllisen hoitosuunnitelman, jonka mukaan varsinainen hoito etenee.

Perushammashoitoon kuuluu joskus myös potilaan ohjaaminen erikoishammaslääkärin vastaanotolle.

Jos hammas lohkeaa, pitääkö se paikata?

Hyvin pienen lohkeaman aiheuttama särö voidaan korjata hiomalla. Usein tarvitaan kuitenkin paikkaamista, ja jos lohkeama ulottuu hampaan ytimeen saakka, tarvitaan myös juurihoitoa. Joskus tällaisessa tilanteessa parhaan avun tarjoaa hampaan poisto.

Kivuton, pieni lohkeama ei välttämättä vaadi päivystyshoitoa, mutta kaikenlaiset lohkeamat kannattaa joka tapauksessa näyttää hammaslääkärille.

Hampaan paikkaus – miten pian saa syödä?

Muovipaikka on lopullisessa purentakovuudessa heti hoidon jälkeen, joten mitään syömis- tai juomisrajoituksia ei muovipaikkoja käytettäessä ole. Jos paikkaus on tehty puudutuksessa, syöminen voi olla hankalaa.

Väliaikaiset paikkamateriaalit vaativat tunnin kovettumisajan.

Tarvitsenko puudutusta?

Potilas saa itse päättää, puudutetaanko vai ei. Osa potilaista tahtoo ehdottomasti puudutuksen, osa ei halua puudutusta missään tapauksessa. Joskus aloitetaan ilman puudutusta ja puudutetaan vasta, jos kipuja tulee.

Miksi amalgaamipaikkoja ei enää käytetä?

Amalgaamipaikkojen julkisuuskuva on ollut jo muutaman vuosikymmenen ajan huono, vaikka paikka-aineena amalgaami on turvallinen ja kestävä.

Koska amalgaami ei ole hampaiden väristä, moni tahtoo korvata vanhoja amalgaamipaikkojaan muovipaikoilla myös esteettisistä syistä.

Amalgaamin käyttö paikkauksessa pyritään lopettamaan kokonaan vuoteen 2030 mennessä.

Miksi hammasta särkee ja vihloo paikkauksen jälkeen?

Hampaan oireilu paikkauksen jälkeen on normaalia.

Kun muovipaikka kovetetaan, se kutistuu hieman. Tämä voi aiheuttaa jännitystä hampaaseen. Tyypillisiä jälkioireita ovat terävä vihlaisu kovaa purressa tai kylmän ja kuuman vihlominen. Myös poraaminen ja paikkauksen aikana käytettävät kemikaalit ärsyttävät hammasta.

Oireet helpottavat yleensä muutamassa päivässä. Jos hammas on kipeä vielä pari kuukautta paikkauksen jälkeen, sitä kannattaa tulla näyttämään vastaanotolle.

Millaisia jälkihoito-ohjeita paikkauksen jälkeen annetaan?

Nykyisin yleisin paikkamateriaali on yhdistelmämuovi, eivätkä muovipaikat vaadi erityistä jälkihoitoa. Paikkauksen jälkeen voi siirtyä takaisin arkipuuhiin. Puudutus toki saattaa rajoittaa elämää ensimmäisten tuntien aikana.

Saako hampaan paikkauksen jälkeen urheilla?

Kyllä saa.

Hampaan paikkaus pelottaa. Mitä teen?

Suuri osa potilaista kokee vastaanotolla olonsa epämukavaksi ja kärsii jonkinasteisesta hammaslääkäripelosta. Kahta samanlaista pelkopotilasta ei ole. Yhdellä pelon takaa löytyy huonoja hammaslääkärikokemuksia – usein lapsuudesta. Toinen on kipuherkkä, kolmannella on herkkä nielu, neljäs kärsii ahtaan paikan kammosta ja niin edelleen.

Pelkoa ei tarvitse missään nimessä hävetä! Pelosta kannattaa kertoa jo ajanvarauksen yhteydessä, koska Helmiäisessä pelkopotilaille varataan aina tavallista pidempi vastaanottoaika.

Nykyhammaslääkäreillä on paljon pelkoon liittyvää tietoa ja osaamista. Näiden ansiosta pelkäävän potilaan hammashoito onnistuu varmasti. Jos pelko ei keskustelun myötä hellitä, hoito voidaan tehdä esilääkityksessä, kevytnukutuksessa tai nukutuksessa.

Hampaan paikkaus – hinta?

Hampaan paikkaus Helmiäisessä maksaa 100–200 euroa. Tarkat hintatiedot löytyvät täältä.

Tutustu hammashoidon palveluihimme

Päivystys

Tutustu palveluun

Hammastarkastus

Tutustu palveluun

Hampaiden paikkaus

Tutustu palveluun

Hammassärky

Tutustu palveluun

Hampaan poisto

Tutustu palveluun

Juurihoito

Tutustu palveluun

Bruksismin hoito

Tutustu palveluun

Pelkopotilaan hoito

Tutustu palveluun