Reikä hampaassa: näin tunnistat, ehkäiset ja hoidat kariesta

Mistä hampaiden reikiintyminen johtuu?

Meillä kaikilla on hampaiden pinnalla tahmea kerros hammasplakkia, joka muodostuu bakteereista ja niiden aineenvaihduntatuotteista. Plakissa olevat kariesbakteerit käyttävät ravinnokseen sokeria, josta ne muodostavat happoja. Nämä sokerista syntyneet hapot liuottavat hampaan pinnalla olevia mineraaleja.

Normaalitilanteessa terve suu kestää 4–6 happohyökkäystä päivässä. Jos hampaita ei puhdista huolellisesti ja happohyökkäyksiä kertyy päivittäin paljon, hampaan pinta alkaa pehmentyä. Ensin reikiintyy hampaan kiille, minkä jälkeen reikä etenee kiilteen alla olevaan hammasluuhun. Ellei reikää paikata, se etenee lopulta hampaan ytimeen saakka.

Karies eli hampaiden reikiintyminen johtuu siis bakteerien aiheuttamasta hampaiden kiilteen vaurioitumisesta, joka johtaa lopulta reiän muodostumiseen hammaskudokseen.

Joillekin ihmisille reikiä tulee hanakammin kuin toisille. Reikiintymisherkkyyteen vaikuttavat muun muassa syljen koostumus, puhdistusrutiinit ja ateriointivälit. Ienrajat, hammasvälit ja poskihampaiden purupinnat reikiintyvät muita kohtia helpommin.

Ilman asianmukaista hoitoa voi alkava reikä edetä syvemmälle hampaan rakenteisiin, mikä voi johtaa vakavampiin ongelmiin, kuten tulehduksiin ja jopa hampaan menettämiseen.

Mistä sitten tietää, onko hampaassa reikä? Otetaan siitä nyt selvää yhdessä kariologian ja endodontian erikoishammaslääkäri Anna Liukkosen kanssa. Annan erikoisosaamista ovat kariestaudin hoito ja sen ennaltaehkäisy sekä vaativat juurihoidot. Erikoisalansa lisäksi Anna tekee Helmiäisessä myös perushammashoitoa.

Miten reikiintynyt hammas oireilee?

Hampaassa olevan reiän oireet vaihtelevat riippuen siitä, kuinka pitkälle reikä on edennyt. Alkuvaiheessa, kun kyseessä on vasta alkava reikä eli kiillekaries, oireita ei juurikaan esiinny. Tällöin reikä on vielä pieni ja rajoittunut hammaskiilteeseen.

Ensimmäiset merkit hampaassa olevasta reiästä voivat olla esimerkiksi:

  • Hampaan vihlonta kylmän, kuuman, makean tai happaman syömisen tai juomisen yhteydessä.
  • Kipu purtaessa tai pureskellessa.
  • Näkyvä musta tai ruskea kohta hampaassa, joka voi olla merkki siitä, että kiille on jo vaurioitunut. Kaikki värimuutokset hampaissa eivät kuitenkaan ole reikiä. Värimuutoksia voivat aiheuttaa myös esimerkiksi pintavärjäymät, hammaskiilteen kehityshäiriöt ja pysähtyneet kariesvauriot.

Koska reikiä voi syntyä hyvinkin salakavalasti ja täysin ilman oireita, on hammastarkastuksissa hyvä käydä 1-3 vuoden välein. Säännöllisillä tarkastuksilla voidaan ehkäistä monta ikävää, aikaa vievää ja kallista ongelmaa.

Kun reikä etenee, oireet voimistuvat

Kun pieni reikä kasvaa ja etenee kiilteestä syvemmälle dentiiniin eli hammasluuhun (hampaan kovakudoksen sisempi kerros), oireet voivat voimistua. Varsin usein kuitenkin reikä on tässäkin vaiheessa vielä täysin oireeton.

Isompi ja syvälle hammasluuhun edennyt reikä voi aiheuttaa jatkuvampaa oireilua, erityisesti ilman, lämpötilan tai ruoan ärsyttäessä vaurioitunutta aluetta.

Jos reikä pääsee etenemään hammasytimeen saakka, voi syntyä hammasytimen tulehdus eli pulpiitti joka voi aiheuttaa voimakasta, sykkivää kipua. Kipu voi olla pahimmillaan erittäin kovaa ja jatkuvaa.

Kipu voi lisääntyä kylmä- ja kuumaärsykkeestä, esimerkiksi kylmää ruokaa syödessä tai kuumaa teetä juodessa. Toisinaan hammasytimen tulehdus voi olla kuitenkin varsin vähäoireinen.

Miltä reikä hampaassa näyttää?

Reikää voi olla vaikea havaita omin silmin. Se saattaa näkyä vain pienenä, lähes huomaamattomana värimuutoksena hampaan pinnalla. Alkava reikä voi ilmetä valkeana tai kellertävänä alueena hammaskiilteessä, mikä on merkki kiilteen demineralisoitumisesta.

Kun reikä etenee, se voi muuttua näkyvämmäksi.

  • Pieni reikä voi näyttää ruskealta tai mustalta täplältä hampaan pinnalla
  • Iso reikä voi olla selkeä, syvempi kuoppa tai kolo hampaassa, joka on toisinaan helposti havaittavissa paljaalla silmällä.

Jos havaitset tällaisia muutoksia hampaan ulkonäössä, on syytä hakeutua hammaslääkäriin arviointia varten.

Varsin usein reikä on kuitenkin mahdotonta nähdä paljain silmin. Pääsääntöisesti reiän havaitsemiseen tarvitaan hammaslääkärin käyttämää pientä tutkimusvaloa eli kuituvaloa, tarkkaa kohdelamppua ja joskus röntgenkuvia. Etenkin hammasväleissä olevat ja vanhojen paikkojen alla olevat reiät on lähes mahdoton havaita ilman tarkempaa tutkimusta.

Muista, että hammaslääkäri tunnistaa alkavat reiät jo siinä vaiheessa, kun itse et vielä osaisi sitä peilin kautta tunnistaa, ja kun se ei vielä välttämättä aiheuta oireita. Siksi säännölliset hammaslääkärikäynnit ovat paras tapa huomata myös alkavat reiät hampaissa.

Kuinka nopeasti karies hampaassa etenee?

Karieksen eteneminen riippuu monista tekijöistä, kuten

  • suuhygieniasta
  • ruokavaliosta
  • henkilökohtaisesta herkkyydestä kariekselle.

Yleisesti ottaen, jos hampaiden puhdistus on puutteellista ja ruokavaliossa on paljon sokeria, karies voi edetä melko nopeasti. Alkava reikä voi muuttua merkittäväksi ongelmaksi jo muutamassa kuukaudessa, jos sitä ei havaita ja hoideta ajoissa.

Milloin hakeutua hammaslääkäriin?

Jos epäilet, että sinulla on reikä hampaassa, on tärkeää hakeutua hammaslääkäriin mahdollisimman pian. Mitä aikaisemmin alkava karies havaitaan, sitä helpommin ja kustannustehokkaammin se voidaan hoitaa.

Nykyään kiilteeseen ulottuvat kariesvauriot pyritään pysäyttämään paikkauksen sijaan. Karieksen pysäytyshoidolla vältytään paikkauskierteeltä ja vältetään hammasytimen vaurioita.

Alkava kariesvaurio voidaan pysäyttää

Karieksen pysäytyshoidon kulmakivi on säännöllinen omahoito. Hampaiden harjaus aamuin illoin kahden minuutin ajan sähköhammasharjalla käyttäen fluorihammastahnaa sekä päivittäinen hammasvälipuhdistus hammaslangalla, hammastikulla tai hammasväliharjalla ovat tärkein osa karieksen hallintaa.

Oikeat ja sinulle sopivat hammasvälipuhdistustuotteet ohjeistetaan suuhygienistin tai hammaslääkärin vastaanotolla yksilöllisesti.

Hampaiden puhdistuksen lisäksi säännöllinen ruokailurytmi ja sokeripitoisten tuotteiden sekä napostelun välttäminen vähentävät reikäbakteerien ravinnon saantia ja siten hampaiden reikiintymistä.

Hammaslääkäri tai suuhygienisti saattaa joskus myös suositella yksilöllisesti lisäfluoria, mikäli reikäaktiviteetti on kohonnut. Lisäksi vastaanotolla saatetaan käyttää esimerkiksi korkeafluoripitoisia fluorilakkoja tai hampaiden pinnoitteita reikien pysäyttämiseen.

Reikien ehkäisemiseen ja alkavien kariesvaurioiden torppaamiseen tepsivät samat keinot:

  • Hampaat harjataan pehmeällä harjalla ja fluorihammastahnalla vähintään kahdesti päivässä.
  • Hammasvälit puhdistetaan päivittäin esimerkiksi lankaamalla.
  • Ruokailurytmi pidetään säännöllisenä, jatkuvaa napostelua vältetään.
  • Janojuomana suositaan vettä.
  • Ksylitolituotteiden käyttäminen ruokalujen jälkeen on järkevää.

Entä jos epäilen reikää hampaassani?

Jos sinulla ilmenee vihlontaa, kipua purtaessa tai näkyviä muutoksia hampaan pinnalla, ei kannata odottaa, vaan varaa aika hammaslääkäriin. Myös säännölliset hammastarkastukset ovat tärkeitä, sillä ne voivat paljastaa piilevätkin reiät jo ennen oireiden ilmaantumista.

Reikä hampaassa ei ole asia, joka kannattaa jättää huomioimatta, sillä se voi johtaa vakaviin suun terveysongelmiin. Hyvällä suuhygienialla ja säännöllisillä hammastarkastuksilla voit ehkäistä suun sairauksia ja varmistaa, että mahdolliset reiät hoidetaan ajoissa.

Varaa aika Helmiäiseen Tampereelle!

Hammaslääkäriasema Helmiäinen Tampereella palvelee kaikissa suunterveydenhuollon asioissa aina perushammastarkastuksista vaativimpiin operaatioihin.

Jos epäilet reikää hampaassa, hampaasi on lohjennut, sinulla on hammassärkyä tai haluat muuten vain selvittää suusi ja hampaistosi tilanteen, varaa aika hammastarkastukseen Helmiäisestä jo tänään!