Juurihoidossa
Jos hampaan reikiintyminen on edennyt pitkälle ja hammasydin on tulehtunut, tarvitaan juurihoitoa. Juurihoidossa on monta vaihetta, minkä vuoksi hoito vaatii lähes aina useamman kuin yhden käyntikerran. Juurihoito ja kipu saattavat jännittää tai jopa pelottaa.
Juurihoito voidaan tehdä kivuttomasti, vakuuttaa kariologian ja endodontian erikoishammaslääkäri Anna Liukkonen.
Tämä juurihoitoa käsittelevä blogipostaus on laadittu lukijoiden kysymysten ja Annan vastausten pohjalta.
Usein kysyttyä juurihoidosta
1. Mitä on juurihoito ja milloin juurihoidossa käydään?
Juurihoidolla tarkoitetaan hammasytimen puhdistamista ja desinfektiota. Juurihoito tehdään hampaan infektion hoitamiseksi tai infektion estämiseksi.
Juurihoitoa tarvitaan, kun hammasydin on tulehtunut. Usein tulehduksen syynä on pitkälle edennyt reikiintyminen. Joskus myös hampaan laaja lohkeaminen tai hampaaseen kohdistuva kova isku voivat aiheuttaa tulehtumista. Jopa ylenmääräinen purentarasitus voi johtaa hammasytimen tulehtumiseen.
2. Millaisia oireita juurihoitoon tulevalla on?
Yleisin oire on hammassärky. Aluksi hampaassa saattaa tuntua sykkivää kipua, joka pahenee kylmässä. Kun tulehdus pahenee, särky lisääntyy ja alkaa säteillä. Kuuma pahentaa näitä oireita. Joskus hammasytimen tulehdukseen voi liittyä kuumettakin.
Alkuvaiheissa oireita ei aina ole. Tulehdus saattaa levitä salakavalasti ja ilman kipuja. Särky ja muut oireet voivat ilmaantua kuvioon vasta, kun tulehdus on jo pitkällä. Joskus tulehdus ei aiheuta oireita lainkaan ja se havaitaan vasta röntgentutkimuksen yhteydessä.
3. Mitä juurihoidossa tapahtuu?
Juurihoidossa hammasydintelo puhdistetaan ja desinfioidaan hammasytimen kudoksesta ja mikrobeista. Tämän jälkeen hammasydinontelo täytetään juurentäytemateriaalilla tiiviisti, jotta mikrobit eivät pääse infektoimaan hampaan juurikanavia uudelleen.
Juurihoidon jälkeen hammas tulee vielä paikata tiiviillä täytteellä.
Usein juurihoidettavat hampaat, etenkin poskihampaat, ovat jo niin laajasti kruunuosastaan vaurioituneet, että hammas on juurihoidon jälkeen syytä kruunuttaa, kertoo hammaslääkäri Anna Liukkonen.
4. Auttaako puudutus?
Puudutus auttaa. Puudutuksella voidaan varmistaa, että juurihoito on kivuton.
Joskus Helmiäisen potilaat jopa nukkuvat juurihoidon aikana, koska käynnit ovat pitkiä ja hoito kivuton.
(Erikoishammaslääkäri Anna Liukkonen)
5. Pelkään silti kipua. Voidaanko juurihoito tehdä nukutuksessa tai kevytnukutuksessa?
Juurihoito voidaan tehdä nukutuksessa. Hoito vaatii kuitenkin melkein aina kaksi käyntikertaa, eikä kaksi kertaa nukuttaminen ole useinkaan kovin mielekästä. On tyypillistä, että juurihoito aloitetaan nukutuksessa ja juurentäyte tehdään seuraavalla käyntikerralla esilääkityksessä. Tai sitten juurihoito tehdään kokonaisuudessaan tehokkaassa esilääkityksessä, joka taittaa pelolta kärjen.
6. Pelkään eniten röntgenkuvausta. Röntgensäteethän ovat vaarallisia!
Hammasröntgenkuvasta saatava säteilyannos on 0,01 mSv (millisievertiä). Säteily vastaa maan pinnalla saatavaa noin vuorokauden avaruuden taustasäteilyn annosta. Suunnilleen saman säteilyannoksen saa, kun lentää Helsingistä Roomaan. Hammasröntgenkuvasta saatava sädeannos on siis varsin pieni.
Kuitenkin hammaslääkäri arvioi aina röntgenkuvauksen oikeutuksen. Ilman oikeutusta eli ’turhaan’ röntgenkuvia ei pidä ottaa, Anna Liukkonen tarkentaa.
7. Onko juurihoidossa pakko käydä, jos minulla ei ole edes särkyä?
Hammasinfektiot ovat usein täysin oireettomia. Infektoituneet hampaat tulee juurihoitaa tai poistaa. Jos ne jätetään suuhun, ne voivat aiheuttaa yleisterveydellisen riskin.
8. Kuinka pitkä toimenpide juurihoito on?
Juurihoito vaatii useimmiten kaksi käyntiä, kertoo hammaslääkäri Anna Liukkonen.
Lähes aina hampaaseen joudutaan laittamaan lääkeaine, jotta infektio paranee. Lääkkeen tulee olla hampaassa 1–2 viikkoa, ja vasta tämän jälkeen hampaaseen voidaan tehdä juurentäyte.
Joskus hampaan juurikanavia ei ehditä kerralla avaamaan asianmukaisesti, minkä vuoksi juurihoito voi viedä kolmekin kertaa. Hampaan juurihoito tulisi kuitenkin toteuttaa napakassa aikataulussa, jotta hoidolla on parempi ennuste.
9. Eikö tulehtuneen hampaan voisi vain poistaa?
Aina hampaan juurihoito ei ole järkevää:
- Hammas voi olla esimerkiksi ”loppuun paikattu” eikä hammasta saisi enää juurihoidon jälkeen korjattua kruunuosastaan.
- Joskus myös potilaan yleisterveys tai hampaiston kokonaistilanne voivat olla sellaiset, ettei juurihoito ole järkevä ratkaisu.
- Hampaan poisto voi siis hyvinkin olla juurihoitoa parempi vaihtoehto. Ennen kuin hammas poistetaan, tulee kuitenkin miettiä, pitääkö poistettava hammas korvata joko esteettisistä tai purentasyistä.
10. Kävin juurihoidossa, tarvitsenko sairauslomaa?
Juurihoidon jälkeen voi mennä heti töihin ja palata niin sanottuun normaaliin arkeen. Mikäli hammas on puudutettu, tulee toki varoa, ettei pure syödessä poskeen tai ettei juomat valu suupielestä vaatteille. Tämä ei sinänsä liity juurihoitoon vaan puudutukseen.
