Hampaan poistossa

Tämä blogiartikkeli on laadittu Ville Männistön haastattelun pohjalta. Ville Männistö on hammaslääkäri sekä suu- ja leukakirurgi. Hän on monelle hampaan poistossa käyneelle tuttu hahmo.

Hampaan poisto tehdään joko kirurgisesti tai tavanomaisesti, ilman kirurgiaa. Puudutuksen ansiosta hampaan poisto ei satu, Ville kertoo.

Milloin hampaan poistossa kannattaa käydä?

Hampaan poisto on yleinen toimenpide, jolle voi olla monenlaisia syitä:

• Laajalle levinnyt reikiintyminen, jota ei voida hoitaa paikkaamalla
• Paha ientulehdus
• Tapaturma
• Vaikea halkeaminen
• Hampaan kiinnityskudossairaus eli parodontiitti
• Oireileva – tai tulevaisuudessa oireileva – viisaudenhammas
• Oikomishoitoon liittyvä hampaanpoisto
• Hampaiden huonokuntoisuus, joka on riski potilaan yleisterveydelle esim. sairauden yhteydessä

Hampaan poisto tehdään joko tavanomaisesti tai kirurgisesti. Toimenpide on lähtökohtaisesti yksinkertainen. Poisto tehdään usein paikallispuudutuksessa, mutta myös yleisanestesia eli ns. nukutus on mahdollinen, varsinkin jos poisto on osa laajempaa kokonaishoitoa.

Hampaan poistossa ei tunnu kipua, mutta toimenpide saattaa jännittää. Jos poisto jännittää kovasti, potilas voi saada rauhoittavan esilääkityksen ennen varsinaista toimenpidettä.

Tavanomaisessa hampaanpoistossa

Tavallinen, ei-kirurginen hampaan poisto on hyvin nopea toimenpide, joka on silti syytä suunnitella hyvin.

Usein prosessi aloitetaan erillisellä suunnittelukäynnillä, jonka aikana hammaslääkäri tutkii tarkasti poistettavan hampaan ja ympäröivät alueet. Kun poiston vaativuus selviää, selviää samalla myös toimenpiteen hinta.

Ennen varsinaista poistoa on tärkeää suunnitella myös se, kuinka poistettu hammas korvataan. Kyseeseen voi tulla esimerkiksi hammasimplantti tai jokin muu proteettinen vaihtoehto. Poistettavaa etuhammasta ei purennan kannalta tarvitse välttämättä korvata, mutta käytännössä poistettu etuhammas korvataan aina jo yksin esteettisistä syistä. Poistettavat poskihampaat tulee korvata purennan takia.

Hampaan poistossa on seuraavia vaiheita:

• Hoidettava alue puudutetaan.
• Hammas irrotetaan ympäröivästä kudoksesta.
• Hammaslääkäri poistaa hampaan pihdeillä.
• Potilas saa jälkihoito-ohjeet seuraavien vuorokausien kotihoitoa varten.

Hampaan poisto kirurgisesti

Jos poistettava hammas on leukaluun sisällä tai limakalvon alla eikä sitä voida poistaa tavanomaisesti, hammas tai sen juuri poistetaan kirurgisesti eli leikkaamalla. Kirurginen hampaan poisto tehdään useimmiten paikallispuudutuksessa, mutta myös muut anestesiamuodot ovat mahdollisia.

Kirurgisessa hampaan poistossa

Leikkauksessa avataan poistettavaa hammasta ympäröivää limakalvoa, jotta poistettava hammas tai juuri saadaan näkyviin. Hyvin usein poistettavan hampaan tai sen juuren ympäriltä joudutaan poistamaan jonkin verran myös luuta. Takahammasta poistettaessa hammas saatetaan myös pilkkoa pienemmiksi osiksi. Näin hammas saadaan nousemaan helpommin kuopastaan.

Kun hammas on poistettu, leikkaushaava suljetaan ompeleilla. Tämän jälkeen potilas saa kotihoito-ohjeet. Leikkauksellisen hampaan poiston jälkeen on vältettävä fyysistä rasitusta 3–4 vuorokauden ajan. Muuten jälkihoito-ohjeet ovat kokolailla samat kuin tavanomaisen hampaan poiston yhteydessä.

Viisaudenhampaan poisto

Ville Männistö kertoo Emilia Turtiaisen podcastissa viisaudenhampaan poistamisesta. Kuuntele tästä!

Viisaudenhampaita poistetaan muita hampaita enemmän. Poisto on yleensä ensisijainen hoitomenetelmä, kun viisaudenhammas oireilee.

Viisaudenhampaita poistetaan usein ennaltaehkäisevästi mutta myös akuuteissa tilanteissa, kun viisaudenhammas alkaa oirehtia esimerkiksi kivulla tai turvotuksella. Viisaudenhampaan poistaminen on lähes aina nopea toimenpide, jota jännitetään aivan turhaan. Puudutuksen ansiosta kipu häviää ja potilas tuntee ainoastaan painetta hoitoalueella.

Viisaudenhampaan poisto – toimenpiteen kulku:

1. Ennen varsinaista poistoa hammaslääkäri tutkii hampaan ja sitä ympäröivät kudokset sekä silmämääräisesti että röntgenkuvalla.
2. Alue puudutetaan huolellisesti.
3. Hammas irrotetaan joko kokonaisena tai osissa.
4. Hammaskuoppa siistitään, ja kuoppa peitetään harsotaitoksella.

Myös viisaudenhammas voidaan joutua poistamaan kirurgisesti. Potilaan kannalta tavanomainen ja kirurginen poisto ovat hyvinkin samanlaisia toimenpiteitä. Toipumisprosessi on yleensä leikkauksen jälkeen kuitenkin hiukan pidempi kuin tavanomaisen poiston jälkeen.

Ennaltaehkäisevä viisaudenhampaan poisto

Ennaltaehkäisevästi viisaudenhampaat poistetaan yleensä siksi, että tahdotaan välttyä tulevilta haitoilta ja vaivoilta. Usein viisaudenhampaita on vaikea pitää puhtaina. Odotettavissa voi olla niin reikiintymistä kuin ientulehduksiakin. Tällöin viisaudenhampaat kannattaa poistaa jo ennen mahdollisia oireita ja vaivoja.

Viisaudenhampaiden poisto kannattaa tehdä mahdollisimman nuorella iällä. Iän karttuessa hampaiden juuret pidentyvät, jolloin poistokin hankaloituu hieman. Myös poistosta toipuminen hidastuu ikääntymisen myötä. Vastikään puhjenneina viisaudenhampaat on helpointa poistaa.

Akuutti viisaudenhampaan poisto

Viisaudenhampaan poisto voidaan tehdä myös silloin, kun hammas on jo alkanut vaivata ja oireilla. Tyypillisiä oireita ovat kipu ja särky, turvotus, paha maku ja haju suussa sekä ongelmat suun avaamisessa.

Hampaan poistossa ja sen jälkeen

Hampaan poiston jälkeen:

• Pure haavan päälle asetettua sideharsotaitosta puolen tunnin ajan.
• Paina jääpussilla poskea leikkausalueen kohdalta. Tämä vähentää turvotusta ja kipua. Älä laita kylmää suoraan ihoa vasten.
• Käytä määrätty antibioottikuuri ohjeiden mukaisesti. Antibioottia käytetään 5–7 päivän ajan, ja lääkettä otetaan yksi tabletti kolmesti päivässä (8 tunnin välein).
• Aloita seuraavana aamuna Paroex-purskuttelu. Käytä purskutetta aamuin ja illoin viikon ajan. Purskute hoitaa suun puhdistuksen, eikä hampaita tarvitse harjata.

Hampaan poiston jälkeinen kipu

Ota ensimmäisten kolmen vuorokauden aikana määrätyt särkylääkkeet aina samaan aikaan antibiootin kanssa. Särkylääkkeitä käytetään vähintään kolme vuorokautta ja tarvittaessa pidempään.

Jos kipu lisääntyy kolmannen vuorokauden jälkeen, ota yhteyttä hammaslääkäriisi.

Leikkausta seuraavien kahden tunnin aikana älä

• syö
• juo
• syljeskele
• huuhtele suuta
• koskettele leikkaushaavaa

Todennäköisesti sylki värjääntyy punaiseksi vielä seuraavanakin päivänä, eikä tämä ole vaarallista. Jos poistokuoppa vuotaa selvästi verta, pure mukaasi annettua taitosta uudelleen puoli tuntia. Voit imeskellä jääpalaa ja painaa poskelle kylmää.

Jos tupakoit, älä tupakoi ensimmäisenä päivänä toimenpiteen jälkeen. Tupakoi ensimmäisen päivän jälkeenkin niin vähän kuin mahdollista. Parasta on, jos pystyt olemaan kokonaan tupakoimatta ainakin kolme vuorokautta.

Vältä fyysistä rasitusta leikkauspäivänä ja leikkausta seuraavien 3–4 päivän ajan.

• Ompeleet sulavat yleensä noin 1–3 viikon päästä leikkauksesta.
• Turvotus ja mahdollinen mustelma kestävät muutamasta päivästä viikkoon.
• Käytä määrättyjä lääkkeitä ohjeen mukaan.

Ota yhteyttä hammaslääkäriisi / päivystävään hammaslääkäriin, jos

• verenvuoto on voimakasta tai jatkuu toista vuorokautta
• särky lisääntyy vielä kolmannen vuorokauden jälkeen
• ilmenee nopeasti lisääntyvää turvotusta
• sinulla on hengitys- tai nielemisvaikeuksia.
• kehon lämpö nousee yli 38 asteeseen